De första vännerna jag talade med beskrev mina handlingar bland annat som impulsiva, vilket är förståeligt eftersom jag inte talat om detta med, tja, någon. Den enda publika åsikten jag haft har varit att vegetarisk mat, särskilt bönor och tofu, är gott. Dessa två ingredienser hittas dessutom i köksskåpet hemma varifrån de hittar ut någongång i månaden.
Den här bloggen, som stereotypiskt nog heter Vägen till moroten (de flesta vet väl vid dagens läge om att vegetarisk mat är mer än bara gräs och "kaninmat"), ska både peppa mig själv och andra som funderar att övergå till vegetarisk kost. Därtill är alla, både vegetarianer och icke-vegetarianer välkomna att ta del av recepten, diskutera, kommentera och förundra sig över min nyfunna livsstil. Både på finska och svenska, förstås.
Alan kasvissyöjäksi, kuulin itseni sanovan. Tämä tuntuu hyvältä, ja oikealta. Vakaumus, joka on hitaasti ajan mittaan kasvanut ja kehittynyt tulee olemaan arkipäiväni.
Ensimmäisten ystävien jonka kanssa keskustelin asiasta käyttivät mm. sanaa impulsiivinen toimintaani kommentoidessa, mikä on ymmärrettävissä sillä olen keskustellut tästä, no, en kenenkään kanssa. Yleinen mielipiteeni kasvisruoasta on ollut että se on hyvää, varsinkin pavut ja tofu maistuvat minulle. Nämä kaksi ainesosaa löytyvät myös keittiökaapistani, josta nappaan ne esille muutamia kertoja kuukaudessa.
Tämän blogin, jonka ennakkoluullottomasti nimesin Porkkanantieksi (useimmat kai tietävät, että nykyään kasvisruoka on paljon enemmän kun heinää ja kaninruokaa) loin kannustaakseni itseäni sekä muita, jotka harkitsevat kasvisvalioon siirtymistä. Sen lisäksi kaikki, sekä kasvis- että lihansyöjät ovat tervetulleita osallistumaan resepteihin, keskustelemaan, kommentoimaan ja ihmettelemään vastalöydettyäni elämäntapaani. Sekä suomeksi että ruotsiksi, tietenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti